Käytössä oleva PZ III / IV -radat 1943-45 - Friulmodel ATL-117

Malli - Raidat PZ III / IV käytössä 1943-45 - Friulmodel ATL-117
Panzer on saksalainen termi, joka tarkoittaa "panssaroitu". Jos sanaa voidaan soveltaa tänään kaikkiin saksalaisiin panssaroituihin ajoneuvoihin, alkuperästä nykypäivään, käyttö tarkoittaa, että se viittaa pääasiassa toisen maailmansodan saksalaisiin tornin seurattuihin panssaroituihin ajoneuvoihin (panzerkampfwagen, panssaroitu taisteluajoneuvo, lyhennetty PzKfw), jolla oli erityinen muotoilu ja taktinen käyttö. Geneeristä termiä käytetään vähemmän sodanjälkeiseen saksalaiseen MBT: hen (tärkein taistelutankki) (Leopard 1 ja 2), samanlainen kuin muut länsimaiset asejärjestelmät. Ranskalainen historiografia käyttää monikkoa "panzers". Jotkut ranskalaiset teokset käyttävät tätä sanaa lyhenteenä suurista panssaroiduista yksiköistä, "2nd Panzer", joka tarkoittaa toista panssaroitua divisioonaa tai 2.Panzer-divisioonaa.
Panzerit, erityisesti sodan toisella puoliskolla, olivat erittäin peloissaan, vähemmän, mutta usein vaarallisempia kuin vastustajiensa. Tigerin ja Tiger II: n raskaat säiliöt olivat siten aikansa raskaimmin panssaroituja ajoneuvoja.
Panzer IV oli yleisimmin käytetty saksalainen panssaroitu ajoneuvo toisen maailmansodan aikana. Se on toiminut kaikilla rintamilla: Puolassa, Ranskassa, Balkanilla, Kreikassa, itärintamalla, Pohjois-Afrikassa, Italiassa jne.
Jatka lukemista

Radat TIGER I:n alkutyypille - Friulmodel ATL-116

Maquette - Radat TIGER I: lle alkuperäinen tyyppi - Friulmodel ATL-116
Le Tiger I (Tigre), diminutif de Panzerkampfwagen VI Tiger Ausführung E – Sonderkraftfahrzeug 181, char d’assaut lourd allemand en service de 1942 à 1945, est l’un des chars les plus connus de la Seconde Guerre mondiale, bien qu’il n’ait été que peu produit par rapport au T-34 soviétique ou au Sherman américain.
Ce sont ses dimensions, ses lignes très carrées, sa résistance au combat, sa puissance ainsi que les équipages expérimentés l’ayant mené au feu qui ont marqué les esprits, notamment du fait de la propagande allemande.
Son développement a commencé en 1937 et, quand il apparaît pour la première fois sur le front, le 29 août 1942, près de Léningrad, le Tigre I est le char techniquement le plus avancé, le mieux protégé et le plus puissant aligné par l’Axe, affichant une mobilité limitée mais exceptionnelle pour un engin qui fait plus de deux fois le poids de ses prédécesseurs et de la majorité de ses adversaires chenillés. Mais le char lourd, outre de sa production faible, a pâti tout au long de sa carrière de sa mécanique très fragile réduisant considérablement sa disponibilité au feu, et qui, avec sa faible autonomie et son poids excessif, compliquait sa mise en œuvre opérationnelle.
Jatka lukemista