Vought F7U Cutlass | |
|---|---|
| Maa | Yhdysvallat |
| Rooli | Merivoimien monitoimihävittäjä |
| Ensimmäinen lento | 29 päivänä syyskuuta 1948 |
| Rakennettu | 320 |
Nniiden Vought F7U Cutlass oli Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksella toimiva suihkuhävittäjä ja kylmän sodan aikaisen aikakauden hävittäjäpommittaja. Se oli hännänpäätön lentokone, joka perustui saksalaisen Arado-yhtiön toisen maailmansodan lopussa tallentamaan aerodynaamiseen dataan ja suunnitelmiin, vaikka Vought-suunnittelijat kielsivät tuolloin yhteyden saksalaiseen tutkimukseen. F7U oli viimeinen Rex Beiselin suunnittelema lentokone, joka vastasi ensimmäisestä erityisesti Yhdysvaltain laivastolle suunnitellusta hävittäjästä, Curtiss TS-1:stä vuonna 1922.
| F7U-3M Cutlass Walk Around | |
|---|---|
| Valokuvaaja | Fotios Rouch |
| Lokalisointi | Ei tietää |
| Valokuvat | 27 |
Katso myös:
General Characteristics and Design
The Vought F7U Cutlass was a unique and radical US Navy carrier-based jet fighter of the early Cold War era. Its design was heavily influenced by German aerodynamic data obtained at the end of World War II. The Cutlass was the first American tailless production fighter and one of the first Navy jets to feature swept wings and afterburners. Its unusual configuration, featuring low aspect ratio swept wings and twin vertical fins, eliminated the traditional horizontal tailplane. Pitch and roll control were combined into surfaces called elevons (or ailevators) on the wing trailing edges. Despite its innovative design, the aircraft earned unflattering nicknames like the “Gutless Cutlass” and “Ensign Eliminator” due to being underpowered and having a high accident rate.
| Property | Typical Value (F7U-3) |
|---|---|
| Rooli | Carrier-Based Fighter and Fighter-Bomber |
| National Origin | Yhdysvallat |
| Valmistaja | Chance Vought Aircraft Inc. |
| First Flight | 29 September 1948 (Prototype) |
| miehistö | 1 (Pilot) |
| pituus | 13.50 m (44 ft 3 in) |
| Siipiväli | 12.10 m (39 ft 8 in) |
| korkeus | 4.45 m (14 ft 7 in) |
| Empty Weight | Approx. 8,267 kg (18,226 lb) |
| Gross Weight | Approx. 14,365 kg (31,670 lb) |
Powerplant and Performance
- Engines: Two Westinghouse J46-WE-8A turbojet engines with afterburners.
- Thrust (Each): 20.5 kN (4,600 lbf) dry / 27.1 kN (6,100 lbf) with afterburner.
- Maximum Speed: Approx. 1,095 km/h (680 mph) (Mach 0.9–0.95, near supersonic capability).
- Initial Rate-of-Climb: Approx. 14,240 ft/min.
- Range: Approx. 1,061 km (659 mi) (combat range).
- Service Ceiling: 12,192 m (40,000 ft).
- Carrier Feature: Long nose landing gear strut required for a high angle of attack during catapult launches. The nose gear also had a unique pre-spinning device to bring tires up to speed before landing.
Armament and Variants
- Internal Armament: 4 x 20 mm M3 cannon (located above the inlet ducts), 180 rounds per gun.
- External Hardpoints: 4 underwing hardpoints with a total capacity of up to 2,500 kg (5,500 lb).
- Ordnance Capability:
- Bombs: Up to 2,000 lb of bombs or 32 x 2.75-inch unguided rockets.
- Missiles (F7U-3M variant): Fitted to carry four AIM-7 Sparrow I radar-guided air-to-air missiles.
- Major Variants:
- F7U-1: Pre-production, underpowered version.
- F7U-3: Main production version with larger airframe and J46 engines.
- F7U-3M: Missile-capable version, carrying Sparrow I missiles.
- F7U-3P: Photo-reconnaissance version with an extended nose and cameras (guns deleted).
Katselukertoja : 2868
Voit myös nähdä:
Stinson L-5 Sentinel – Valokuvat ja video
Piper L-4 heinäsirkka – Valokuvat ja video
Lockheed U-2 – Valokuvat ja video
Vought SB2U Vindicator – Valokuvat & Video
Vought F4U Corsair - Valokuvat ja video
Hawker Sea Fury FBII vol2 – Kävellä
P-51D Mustang vol2 – Kävellä
B-17G Lentävä linnoitus – WalkAround
Messerschmitt Bf 109G-2 – Kävele
General Motors FM-2 Wildcat – WalkAround