Allekirjoitetut asiakirjat Laivueen signaali le livre «T-34 in Action – Squadron Signal SS2020» .
Nniiden T-34 est un char moyen entré en service en 1940 au sein de l’armée rouge. Il constitue à l’époque un remarquable équilibre entre les trois facteurs majeurs qui définissent la qualité d’un blindé, à savoir : la puissance de feu, la protection et la mobilité. Cette réussite en fait l’un des atouts de l’Union soviétique face à l’invasion de la Wehrmacht. Celle-ci devra d’ailleurs, pour le contrer, revoir sa politique de conception de blindés en mettant au point, par exemple, le Panzer-V ‘Panther’, qui empruntait une partie de ses caractéristiques techniques au T-34. Bien que rapidement dépassé lui même par les productions étrangères, le T-34 va tout de même rester en production de 1940 à 1958, avec un total d’unités produites estimé à 84 070 exemplaires, ce qui en fait le second char le plus produit de tous les temps, juste derrière ses successeurs, les T-54 et T-55.
I. Koshkinin Harkovassa työskentelevän tiimin suunnittelemien BT-nopeiden tankkien jälkeläinen T-34 esitteli monia teknologisia innovaatioita, kuten alumiiniseoksesta valmistetun dieselmoottorin käytön, leveät telat ja kaltevat panssarilevyt ympäriinsä. Se ei ollut vailla puutteita, esimerkiksi kaksipaikkainen torni ja vaihteistolaitteiden puute, mikä teki sen taktisesta käytöstä melko ensisijaista ja aiheutti monia tappioita, mutta myös kyseenalaista mekaanista luotettavuutta. Mutta kuten amerikkalainen vastineensa Sherman M4, se osoitti tiettyä kehityskykyä ja ennen kaikkea helppoa rakentamista, mikä teki siitä erittäin suuren määrän, mikä varmisti sen poikkeuksellisen pitkäikäisyyden, ja 27 maata käytti sitä edelleen vuonna 1996. Sen vaikutus taistelupanssarivaunujen kehitykseen oli myös varma, sillä sitä pidetään usein yhtenä panssarivaunuista, joita käytettiin päätaistelupanssarivaunun käsitteen määrittelyyn.
Lähde: T-34 sur Wikipedia