Bücker Bü 181 | |
---|---|
Maa | Monikansallinen |
Rooli | Kouluttaja |
Ensimmäinen lento | helmikuu 1939 |
Rakennettu | 3400 |
Nniiden Bücker Bü 181 Bestmann was a two-seater, single-engine aerobatic monoplane aircraft built by Bücker Flugzeugbau GmbH in Rangsdorf, near Berlin and extensively used by the Luftwaffe in World War II. The Bü 181 was also built by Zliner Flugzeugwerke AG plant at Zlin, Böömin ja Määrin protektoraatissa ja Saksan vetäytymisen jälkeen tuotanto jatkui sodan jälkeen samoissa Zlinin tehtaissa, jotka on nyt nimetty C.6: ksi ja C.106: ksi Tšekkoslovakian ilmavoimille ja Zlín Z.281: ksi ja Z.381: ksi eri versioina siviilikäyttöön. 783 lentokonetta rakennettiin. Vuosina 1943–1945 ruotsalainen Hägglund & Söner AB valmisti lisenssillä 120 Bü 181 -konetta Ruotsin sotilastunnuksella Sk 25.
Lähde: Bücker Bü 181 Wikipediassa
Zlin Z.181 Kävele ympäriinsä | |
---|---|
Valokuvaajat | Vladimir Jakubov |
Lokalisointi | Fantasia lennosta, Polk City |
Valokuvat | 86 |
Aiheeseen liittyvät sarjat:
Zlin Z-381 (C-106) 'Basa' kävele ympäriinsä | |
---|---|
Valokuvaajat | Pavel Senk |
Lokalisointi | Ei tietää |
Valokuvat | 36 |
Etsi sarjoja eBaysta:
Katso myös:
Bücker Bü 181 oli saksalainen koulukone, joka lensi ensimmäisen kerran helmikuussa 1939. Sen suunnitteli Bücker Flugzeugbau, entisen meriupseerin ja ilmailuharrastajan Carl Clemens Bückerin perustama yritys. Bü 181 nimettiin Bestmanniksi, joka tarkoittaa saksaksi "kansikättä", ja sen oli tarkoitus olla yksinkertainen ja luotettava lentokone peruslentokoulutukseen ja taitolentoon.
Bü 181: ssä oli matalasiipinen yksitasoinen kokoonpano, jossa oli kiinteä alavaunu ja vierekkäinen istuinjärjestely kahdelle matkustajalle. Runko oli osittain teräsputkia ja osittain puuta, kun taas siivet ja häntä olivat puurakenteisia, jotka oli päällystetty kankaalla. Lentokoneen voimanlähteenä oli Hirth HM 500A- tai B-moottori, nelisylinterinen käänteinen ilmajäähdytteinen moottori, joka tuotti 105 hevosvoimaa. Bü 181:n huippunopeus oli 215 km/h ja toimintasäde 800 km.
Bü 181 oli laajalti käytössä Luftwaffessa toisen maailmansodan aikana sekä muissa maissa, kuten Tšekkoslovakiassa, Egyptissä ja Ruotsissa. Luftwaffe tilasi yli 3 000 Bü 181 -konetta, mutta suuren kysynnän vuoksi tuotanto lisensoitiin myös Fokkerille Alankomaissa ja Zlinille Tšekkoslovakiassa. Sodan jälkeen tuotanto jatkui Tšekkoslovakiassa nimellä Zlin Z-281 ja Z-381 sekä Egyptissä nimellä Heliopolis Gomhouriya. Bü 181: tä vietiin myös useisiin Euroopan, Afrikan ja Aasian maihin, ja jotkut esimerkit lentävät edelleen vintage-lentokoneina.
Katsottu: 3252